JOHDANTO

Mitä tulee mieleen Ranskasta? Kenties maailman parhaat viinit, patonki ja maailmankuulu gastronomia lukuisine juustoineen, ehkäpä lomamatka Nizzan aurinkorannoille? Vaikea mutta kaunis kieli, muutama automerkki - mitä muuta? Entäpä maan asukkaat - sivistynyt boheemi Pariisin liikenteessä skootterin kyydissä kaulaliina lepattaen baskerin valuessa silmille? Virkeä elekieli ja temperamenttisuus? Totta vai tarua? Tällainen on Ranska mielikuvissamme. Mitä tapahtuu, kun suomalainen muuttaa Ranskaan - ja miksi hän sen tekee? Onko maa sellainen, miksi lähtijä sen kuvitteli, vai osoittautuvatko stereotyyppiset käsitykset Ranskasta ja ranskalaisista vääriksi? Mitä yleensäkin tapahtuu, kun suomalainen muuttaa asumaan toiseen maahan?

Suomesta on siirtolaisiksi lähemmäs ja kauemmas lähtenyt satoja tuhansia ihmisiä. Tärkeimmät vastaanottajamaat ovat olleet Ruotsi ja Pohjois-Amerikan valtiot. Pienemmässä mittakaavassa on muutettu myös oman maanosamme keskisille alueille, kuten Saksaan, Sveitsiin ja Ranskaan - näitä maita vain harvemmin tulee mieltäneeksi suomalaissiirtolaisten uusiksi asuinmaiksi. Tämän vuoksi myös siirtolaisuustutkimuksessa ne ovat jääneet marginaaliasemaan. Tässä pro gradu -työssä tutkimuksen kohteena ovat Ranskassa, tarkemmin Grenoblen alueella, asuvat suomalaiset. Käsittääkseni ranskansuomalaisia koskevia tutkimuksia ei aiemmin ole tehty eikä tämänkään tutkimuksen tulokset ole yleistettävissä kaikkiin Ranskassa asuviin suomalaisiin, koska olen tutkinut heitä varsin pienellä alueella. Kuitenkin tutkimukseni tulokset osoittavat, että suomalaisten siirtolaisuus Ranskaan on hyvin samantyylistä kuin muukin Keski-Eurooppaan suuntautunut siirtolaisuus eli naisvaltaista, korkeasti koulutettujen ihmisten henkilökohtaisista syistä tapahtuvaa tavoitemuuttoa, jolloin muuttopäätökseen ovat vaikuttaneet enemmän Ranskan positiiviset puolet kuin Suomen negatiiviset, kuten huono työllisyystilanne.

Tämä on laadullinen tutkimus, joten tarkoituksena ei ole ollutkaan muodostaa kokonaiskuvaa tilastollisia menetelmiä käyttäen Ranskassa asuvista suomalaisista, vaan keskittyä tietyn alueen suomalaispopulaatioon. Vaikka suomalaiset siirtolaiset tai maahanmuuttajat eivät muodostakaan mitään selkeästi rajattua ryhmää ensinnäkin sen takia, että heitä on niin vähän ja toiseksi, koska heitä ei voi mieltää perinteisiksi siirtolaisiksi, käsittelen heitä tässä työssäni ryhmänä enkä kerro yksittäisiä henkilötarinoita. Tutkimuksen tarkoitus on siis selvittää Ranskassa asuvien suomalaisten yleispiirteitä: keitä he ovat, kauanko ovat maassa asuneet, kuinka hyvin he ovat paikalliseen kulttuuriin sopeutuneet, ja millä tavalla suomalaisuus tulee esille jokapäiväisessä elämässä. Näitä kysymyksiä tarkastelen kolmen eri teema-alueen avulla, joista ensimmäinen on akkulturaatio eli sopeutumisprosessi vieraaseen kulttuuriin. Toinen on etninen identiteetti eli suomalaisen identiteetin näkyminen ja esille tuominen. Kolmas on siirtolaisten naisvaltaisuus ja tätä kautta joskus ongelmaksikin muodostuva kulttuurien erilaisuus naisen aseman suhteen.